Kinkkua sulattelemassa Peurungassa

Kuusi urhoollista Joen Liitokiekon heittäjää laittoi herätyskellot aikaisin soimaan ja ajeli aamuyöntunteina kohti Keski-Suomea ja Laukaan Peurunkaa. Viikonloppuna (27.12 – ja 28.12.2014) käyty vuoden viimeinen virallinen SFL-kisa pelattiin tällä kertaa talvisissa olosuhteissa, lumen ja pakkasen antaessa ylimääräisen haasteensa kierroksille.

Kisassa pelattiin kaksi kierrosta, yksi per päivä, joten kierrosten välissä jäi hyvin aikaa palautua. Molempina päivinä sää oli hyvä ja vaikka toisena päivänä pakkasta oli -15, niin hyvällä pukeutumisella se ei heittämiseen juurikaan vaikuttanut. JLK:n pelaajat olivat jakautuneet tasaisesti eri sarjoihin ja ensimmäisen päivän jälkeen päästiinkin kahdessa sarjassa jännittämään tuleeko joensuuhun palkintosijoja.

Kisaajien mietteitä:

Miika Voutilainen, Avoin, Sijoitus: 2/10

Tuttu rata, tuuleton keli, tiit olivat hyvässä kunnossa. Lähtökohdat olivat hyvät ja se tuntui myös ensimmäinen kierroksen heitoissa, sillä heittäminen tuntui helpolta. Viimeistä väylää lukuunottamatta pystyin pelaamaan varmoilla heitoilla eteenpäin, ilman että olisin joutunut vaikeisiin tilanteisiin. Valitettavasti pelasin välillä liiankin varmaa peliä, jolloin birdieputit jäivät vähiin ja jos niitä tuli,niin ne olivat yli kahdeksassa metrissä, joka tuntui olevan koko viikonlopun ajan se piste jonka takaa kiekot eivät uponneet koriin. Päästähän se on kiinni. Valitettavasti. Onnekseni tulos -1 riitti avoimen sarjan kolmanteen sijaan, eikä kärkikaksikko ollut päässyt kuin kahden heiton etumatkalle.

Toinen kierros lähti nihkeästi liikenteeseen ja heittäminen oli alusta asti vaikeampaa kuin edellisenä päivänä. Avaukset olivat kauttaaltaan huonompia ja varmojen par:ien sijasta jouduin niitä pelastelemaan pitemmillä lähestymisillä. Toki sekaan mahtui hyviäkin suorituksia, mutta puttaaminen yli 8 metristä oli edelleenkin hankalaa. Muillakin kärkiryhmän heittelijällä oli myös vaikeita hetkiä, joten voittokin oli välillä tarjolla. Oma taso ei kuitenkaan tällä kertaa riittänyt parempaan, joten pitää olla erittäin tyytyväinen jaettuun kakkossijaan. Pari huonompaa heittoa ja olisin tippunut sijoille 6-7, joten kärjessä oli erittäin tasaista.

Mikko Makkonen, Avoin, Sijoitus: 8/10

Ensimmäinen kisakierros alkoi karmaisevan huonosti, kolmen väylän jälkeen olin neljä yli parin tuloksessa. Tuntui että mikään ei sujunut, jokainen avaus- ja lähestymisheitto osui puuhun tai meni ob:lle. Sain jossain vaihessa pelin suurinpiirtein luistamaan, mutta tuloksen puolesta kierros oli menetetty. Ehkäpä huonoimpia kisakierroksia, mitä olen pelannut. Toki kyseessä oli talvikierros, mutta heittäminen oli kyllä silti luokatonta, mikä lisäsi yliyrittämistä, mikä taas lisäsi virheitä. Heitin kierroksella kolme tupla-bogia, mikä on tällaiselle seiftaajalle kyllä saavutus.Lopussa muutamat hyvät, pitkä birdieputit (väylillä 12,18 ja 19) valoivat uskoa sunnuntaille. Tulos +6

Sunnuntain kierrokselle startattiin kirpeässä pakkasessa ja kisa lähti jo paljon paremmin käyntiin kuin lauantaina, avaukset olivat pääosin hyviä, mutta eivät tarpeeksi hyviä että olisin saanut birdieitä. Draivit olivat jotenkin kankeita, ehkä paksu toppatakki hidasti heittoa. Kierroksen birdiet väyliltä 3 ja 18. Tupabogeja ei tullut, vain neljä bogia, joista ykkösväylän seiftaus ob:lle ja 10-väylän viisimetrinen puttimissi jäivät vielä hampaankoloon. Tulos +2.

Timo Voutilainen, MA2, Sijoitus: 5/10

 Joulun jälkeiset kisat peurungassa

Lauantai
Eka kierros oli taas tuttua kisa räpellystä, muutama huono heitto, pari pitkää puttia. Ensimmäisen väylän ekasta lähiputista lähtien oli tutinaa kintuissa ja käsissä, tähtiin kirjoitettu siis.

Avaukset sinneppäin, lähärit yleensä 2-13 metriin, ja puttiralli oli valmis. Taisi sinne kyllä mahtua pari OB heittoakin. Koko kierros siis tulokseen 73 (+12), mutta jostain syystä fiilis oli hyvä. Tästä rentoutumaan ja nukkumaan aikaisen aamuherätyksen siivittämänä.

Sunnuntai
Aamupalan jälkeen pakkaamaan liikaa vaatetta päälle, yöllä kiristyneen pakkasen johdosta. Pienet lämmittelyt ja kohti toista kierrosta.

Eilen menneen surkeahkon kierroksen jälkeinen rentous löytyi, ja tekeminen oli varman tuntuista koko toisen kierroksen. Parit maukkaat pirkot, mm. väylä 10, ja yksi 40m splintteri kämmen upposi koriin väylällä 7. JES! Palautus maan pinnalle oli kuitenkin luvassa jo seuraavan väylän avauksella. Dessulla kämmen avaus, 10m päästä tiistä maahan ja metsään, mando kiertämättä. Siitä siis kierroksen ainoa tupla.

Kokonaisuutena sai lähteä ensimmäistä kertaa Peurungasta tyytyväisenä, mieli korkealla. Matkaseura oli taasen kerran mahtavuutta! Ja onpa tästä hyvä lähteä kohti ensivuotta!

Lukas Sallinen, MA2, Sijoitus: 8/10

Kisamatka oli mainio, ei oman pelaamisen kannalta, vaan hyvän porukan. Olli teki meille huippu ruoat eli siitä pisteet Ollille, ja mahtavat pisteet tuli Ollille kisan merkeissä myös. Omaan tekemiseen en ollut kuitenkaan aivan tyytyväinen. Hyviä draiveja ja lähestymisiä oli, mutta putti taas tällä kertaa aivan jäässä vähän niinku pääkin, sillä muutamat ratkaisut ei ollu kovinkaan järkeviä, mutta mitäpä niitä jäähä murehtimaan!

Hauskaa oli ja seuraavana kesänä haastamaan rata uudestaan!

Kiitos Olli, Timo, Mikko, Ismo ja Miika.

Olli Arola, Seniorit-40, Sijoitus: 5/10

Kun kisareissua varten herätään klo 03:45 la aamuna, tuntuu että annetaan jo tällä asetelmalle raakasti tasoitusta kilpakumppaneille. Ei se kuitenkaan näköjään ihan niin mene. Oltiin paikalla hyvissä ajoin eli aamupalaeväät kitusiin ja aamujäykät jäsenet vetreiksi kunnon alkulämmöillä koko JLK:n porukalla. Ilmot, pelaajakokous ja radalle. Poolissa 2 masteria, 1 pro ja 1 amatööri eli sekavalta kuulostava seurakunta vaan eipä ollutkaan! Mentiin koko kiessi aivan tasajalkaa. 20 väylän jälkeen oltiin kaikki 3:n heiton sisällä!

Sain päälle jonkin kosmisen flow:n jolloin poikkeuksetta kaikki avaukset aivan nappiin. Ensimmäiset 7 väylää par. Kiessin erityisenä helmenä mainittava pitkän ja haastavan väylä 15 birdie. Erinomaista lähäri-peliä koko kierroksen,mutta kuten kaikki kanssani pelanneet tietävät, puttaamiseni liikkuu hyvänä päivänä siinä 6+:n ja 7-:n välimaastossa Nyt vaan se ei haitannut, koska lähärit tuli alle 5 metriin! Eka kierros lopulta tulokseen +3!!! Oli muuten Olli mehuissaan! (Rating ehdotus tuolle liessille oli 919, mutta kun ei ole Aa-lisenssiä niin se siitä…) No, niinkuin Nalle Puh jo sanoi ”Mikä menee ylös, tulee myös alas…”.

Toinen päivä kaiken muuttaa voi ja niin se …kele tekikin. Kun yhtälöstä avaus-lähäri-putti pudotetaan avausten tasoa n. 20% muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, pidetään lähärit erinomaisena ja pudotetaan puttien taso alle arvostelun, on tiedossa vaikeat ajat. Ei ensimmäistäkään yli 5 metrin puttia sisään. Hyvien lähärien ansiosta 5-7 metrin putteja tarjottiin kiessillä ainakin 7… Eikä yksikään kelvannut. Toisen kierroksen saldona +10 ja pahan mielen varmistuksena kierroksen lopetus kahteen tuplaan. Naama nutturalla kisakeskukseen toteamaan 3:n sijan vaihtuminen sijaan 5. Pettymyksen kyyneleet alkoi paluumatkalla kuivua siinä Varkauden kohdalle, kunnes Mikko kohta taas muistutti kuinka surkea puttaaja olenkaan ja ulvonta eikun jatkui… Reissun loppuarvosana 9+, koska älyttömän mukava sessio kaiken kaikkiaan!

Ismo Louhelainen, Seniorit-40, Sijoitus: 6/10

Peurunka ja Kinkunsulatus kisa.

Tänne on aina mukava lähteä. Ratahan on tullut tutuksi jo tässä vuosien aikana ja mukavaa peliseuraa on aina ollut. Aikaisemmilta pelikerroilta tulokset ovat olleet 70 ja 80 väliltä joten odotukset eivät olleet kummoisia.

Lauantain kierros menikin odotettua paremmin tuloksella 69 eli oma rataennätys uusiksi. Yksi OB moka sattui väylällä 4, muuten erittäin tasapainoinen kierros. Vaikka avaukset jäivätkin lyhyiksi monella väylällä, niin sain paikutuksi nämä puutteet hyvillä lähestymisillä ja puteilla.

Tästä oli sitten hyvä jatkaa sunnuntain kierrokselle. Kierrokselle lähtö oli taas samalta väylältä kuin lauantaina, mutta tällä kertaa poolikaverit olivat kaikki master -sarjassa pelaavia joten rento meiniki jatkui edelleen. Avaukset olivat tälläkin kierroksellä turhan lyhyitä, mutta nämä virheet korjattiin edelleen hienoilla lähestymisillä sekä puteilla. Pari virhettä sattui kuitenkin kierroksella, tuplabogiet väylille 2 ja 5. Nämä virheet sain kyllä karisteltua todella nopeasti pois harteilta ja taas uusi rataennätys komeili tuloskortissa 67.

Loppu kaneetiksi vielä, joku minua kokeneempi fribaaja sanoi joskus. ”Kun ment pelaamaan kisoihin sinun vastustajiasi eivät ole ne muut pelaajat vaan se rata jolla pelaat.” Tämä mielessä painettin pitkin Peurungan metsiä. Vaikka menestystä ei tällä kertaa tullut omassa sarjassa, silti kotimatka taittui voittaja fiiliksellä olinhan päihittänyt radan molempina päivinä.

10872712_1507783389510910_1826998459_n peurunka00 peurunka01 peurunka02

Julkaistu kohteessa Frisbeegolf, Frisbeegolf kilpailut

Arkisto

Kategoriat

Top