Liperin Kevätseikkailu – Oispa jo kesä

Pasi Harjula avaamassa #6 väylällä

Lauantaina 17.3.2018 kisattiin Liperin frisbeegolfradalla perinteinen Liperin kevätseikkailu. 30 heittäjää kuudessa eri luokassa tuli haastamaan lumisia olosuhteita ja ennen kaikkea pitämään hauskaa. Pakkasta oli alle kymmenen astetta ja välillä paistoi aurinkokin, joten ei voinut valittaa. Kisassa heitettiin kaksi 18-väylän kierrosta ja mukana oli myös Discmanian ja Joen Liitokiekon CTP-kilpailut.

Luokkien voitoista käytiin enemmän ja vähemmän tiukkaa taistelua. Lopulta voittajiksi selviytyivät seuraavat heittäjät: Jukka Kosunen (MP40), Olli Arola (MP50), Jesse Kempas (MPO), Henna Rummukainen (FPO), Asta Iljo (FP50) ja Kari Kontkanen (MP60). Lisäksi Discmanina #5 väylän CTP-kisassa lähimmäksi koria heittivät Ari Saastamoinen ja Miika Voutilainen. Joen Liitokiekon #18 väylän CTP-kisan veivät Matti Rautiainen ja Sammy Pylkki.

Voittajien on helppo hymyillä. Vasemmalta oikealle: Jukka Kosunen (MP40), Olli Arola (MP50), Jesse Kempas (MPO), Henna Rummukainen (FPO), Asta Iljo (FP50) ja Kari Kontkanen (MP60).


Kilpailun johtajan toimi Liperin oma Teemu Pietarinen ja häntä sai kiittää järjestelyjen lisäksi myös heittopaikkojen kolaamisesta ja voittajien palkinnoista. Seuraavassa on Teemun mietteitä kisasta, jossa hän jäi niukasti palkintojen ulkopuolelle, ollen neljäs avoimessa sarjassa. 

Oispa kesä! Siinä hyvin pitkälle mitä mielessä tällä hetkellä pyörii. Kuumottavaa katsella jenkkien kisoja, kun itse rämpii napaa myöten lumihangessa. Sellaista se on meillä ja tuosta saatiinkin nauttia Liperin kevätseikkailussa oikein kutkulleen. Lunta on tosiaan riittänyt tänä talvena ja olinkin hieman skeptinen, että mahtaakohan kukaan lähteä seikkailemaan tänä vuonna, kun edes kevään hankiaiset eivät ehtineet meitä auttamaan. Iloinen yllätys kuitenkin oli, kun paikalle saapui 30 reipasta kisailijaa. Aamu valkeni erittäin loistavassa kevätkelissä ja tunnelma oli korkealla. Jokaisella vaikutti olevan sopivasti pilkettä silmäkulmassa ja hymyä huulessa, kuin mitä tämän tyyppisessä kisassa tuleekin olla. Eikun vaan siis TD roolissa lonkalta peruslöpinät ja kisa käyntiin.

#2 väylälle ei ollut ehtinyt syntyä kunnollisia polkuja, joten kuntoa tarvittiin lumessa kahlaamiseen.

Omalta kohdaltani off-season teemana on ollut hyvin vahvasti rystytekniikan virheiden korjaaminen. Lihasmuistiin on kaivertunut vahvasti pieniä (ja suuria) tekniikkavirheitä, joiden pois karsiminen on osoittautunut erittäin haastavaksi. Virheet ovat pääsääntöisesti hyvin pieniä ajoitusongelmia, jotka huomaa vasta hidastusvideosta, joten niiden korjaaminen on haasteellista. Toistaiseksi olen keskittynyt putteri, midari heittämiseen uuden tekniikan kanssa, joten tältä pohjalta lähdinkin itse kisaan suoraviivaisella taktiikalla. Heittokiekkona kaksi kappaletta Compasseja (yksi narulla ja yksi ilman) sekä putteri. Heitellään niitä draivereita sit kun opitaan niitä heittämään 🙂

Joka tapauksessa pelaaminen tuntui hyvältä ja pääsinkin ensimmäisellä kierroksella hyvin birdie paikoille avauksista, mutta kuten arvata saattoi niin lumen määrä vaikeutti huomattavasti minun puttaamiseen tarvittavaa takajalan ponnistusta. Se on sellaista talvella. En ole huolissani. Olisinko 4-5 birdie puttia jättänyt ottamatta ensimmäisellä kierroksella, joten Liperin kaltaisella radalla tämän tason kilpalijoiden kanssa tiesin, että ei tässä voitosta taistella. Tosin en minä tuolla putteri+midari taktiikalla täysin tosissani lähtenyt kärkeä haastamaankaan. Tosin yllätyksekseni en ollutkaan ensimmäisen kierroksen jälkeen kuin heiton kärjen takana.

Lunta löytyi myös muiltakin väyliltä.

Toisella kierroksella lähdettiin pienen lumituiskun saattelemana kakkoskortista jahtaamaan kärkeä. Kierros sujuikin melko pitkälle ihan mallikkaasti, mutta jotta ihan tosissaan olisi voitu kärkeä juosta kiinni ja ohi niin olisin ehkä tarvinnut jonkun fore kiekon myös 😀
Tosin ei se nyt siihen kaatunut täysin tuo jahtaaminen. Taisin saman verran jättää noita birdie putteja ottamatta kuin ensimmäisellä kierroksella. Kahteen kierrokseen jäi siis kymmenkunta birdietä lunastamatta niin ei sillä pelillä voittoa ansaitsekaan.

Tälle kaudelle perinteisen paperitulosten seuraksi on saatu livesyöttömahdollisuus kännykällä. Se jouduttaa mukavasti tulosten valmistumista ja helpottaa kisajärjestäjien työtä.

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen omaan tekemiseen olosuhteet huomioiden. En pidä tätä varsinaisesti kauden aloituksena vielä, mutta tietynlainen kuntotesti tämä nyt kuitenkin oli. Kisat meni kokonaisuudessaan hienosti, ei kohdattu laturaivoa, kukaan ei hautautunut elävältä lumeen ja palkinnotkin saatiin jaetuksi. Iso kiitos ja hatunnosto kaikille mukana olleille. Ootte te kovia!

Nyt alkaa treenaamisen keskittäminen puhtaasti lajikohtaisiin juttuihin ja katsotaan ehtiikö tuon heittotekniikan saada haltuun ennen ensimmäisiä virallisia kisoja.

Nähdään radoilla!


Teksti: Teemu Pietarinen
Kuvat: Mikko Makkonen

Julkaistu kohteessa Frisbeegolf, Frisbeegolf kilpailut

Kategoriat