Metsä antoi, metsä otti

kuopio-open-2016-01

Kuopio Openiin lähdettiin kahdeksan Joen Liitokiekon heittäjän voimin. Kisa käytiin Huuhanmetsän 24-väyläisellä radalla. Launtaina pelattiin yksi kierros ja sunnuntaina toinen. Parhaiten joensuulaisista jaetulle kolmannelle sijalle uitti kiekkojaan Huuhan kuusien välissä Mikko Makkonen kahdella tasaisella kierroksella yhteistuloksella 151 heittoa (-7). Ville Nivalainen pelasi seitsemänneksi tuloksella 156 (-2). Miika Voutilainen nousi hyvällä sunnuntain kierroksella kahdeksanneksi kokonaistuloksella 159 (+1), mutta ensimmäisen kierroksen romahdus oli vienyt mahdollisuudet kärkisijoihin.

kuopio-open-2016-02


Kivijärvellä 100 väylän kisa

Lauantaina 11.6. Kivijärvellä kisattu ”Stone Lake Marathon 100 väylää” SFL-kisa testasi osallistujien fyysiset ja henkiset voimat, kun yhden päivän aikana kierrettiin 20 väyläinen metsärata viiteen kertaan. Kisaan osallistui Joen Liitokiekosta Mikko Heikkilä ja Jouko Vilén. Molemmat olivat ilmoittautunet MA3-sarjaan (rating alle 900).

Kisa alkoi hyvissä merkeissä, kun molemmat pelasivat ensimmäisen kierroksen par:n tuntumaan ja kärki oli vain muutamaan heiton päässä. Toiselle kierrokselle heittoja tuli jo hieman enemmän, mutta varsinkin Mikko oli vielä kärkitaistelussa mukana. Kolmannella kierroksella Mikon ote hieman lipsahti ja kärki pääsi karkaamaan yhdeksän heiton päähän. Jouko sen sijaan paransi edellisestä kierroksesta ja oli Mikkoa jäljessä pari heittoa. Neljännellä kierroksella Mikko heitti jälleen par:n tuntumaan ja alkoi tehdä uutta nousua. Joukolla kierros ei puolestaan sujunut yhtä hyvin ja sen myötä sijoituksissa tultiin alaspäin.

Viidennellä kierroksella Mikko heitti par-tuloksen ja sivusi sillä kisan parasta tulostaan. Lopputulos +9 ja tällä kertaa se riitti kuudenteen sijaan. Jouko pelasi myös hyvän viimeisen kierroksen ja sen myötä jakoi 13. sijan tuloksella +21.

kivijarvi2016


 

Henkilökohtaiset raportit

Mikko Makkonen, Kuopio Open

Kuopio Open osui omaan kalenteriin sopivasti, joten ilmottauduin kisaan. Huuhan rata sopii minulle hyvin. Ei paljon fore-väyliä. Ei montaa yli satametristä par-kolmosta. Teknistä putteri/midariheittoa paljon. Salaa toivoin ennen kisaa pelaavani yhteistulokseen -12. No, eihän se onnistunut. Kisaan starttasi lauantaina reilut kolmekymmentä pelaajaa. Melko vähän pelaajia kisaksi, joka järjestetään Itä-Suomessa. Kisoja oli tuona viikonloppuna Suomessa 11, joten voi olla että osa pelaajakadosta selittyy sillä. Jotkut kritisoivat sitä, että kisassa pelattiin vain yksi kierros päivässä, mutta omasta mielestäni kisaformaatti oli oikea. 24 väylää yhdessä päivässä on ihan sopiva määrä, joka tapauksessa kaksi kisakierrosta 24-väyläisellä yhdessä päivässä on liikaa. Fyysisesti sen jaksaisi, mutta tuskin jaksaisi keskittyä heittoihin kunnolla.

Ensimmäinen kierros käyntiin väylältä #4. Päivän ainoa selkeästi epäonnistunut avaus ja bogi korttiin. Pikkuhiljaa peli lähti rullaamaan, avausheitot olivat todella hyviä, mutta putteri ei lämmennyt. Nostelin pareja pois ja katselin kun Joona takoi tuloksen 11 alle par. Jaettu neljäs tuloksella -4 ja sunnuntaiksi chase cardiin. Alustava rating 938.

Sama laulu jatkui sunnuntaina, avaukset melko hyviä, mutta putteri pysyi kylmänä. Kierroksen aikana selvää tuskastumista taas omaan tekemiseen. Halu heittää hyviä heittoja ja pelata tasokasta peliä, oli niin suuri, että olin melkein koko ajan tyytymätön omiin heittoihin. Pitäisi ymmärtää, että onnistumisia ei voi pakottaa tulemaan. Väylällä #23 tuli hetkellinen toivonkipinä kun putteriavaus liiteli puupilissä kohti koria ja aloin jo manata sitä tulemaan alas. No, alashan se tulikin ja kolhti alarautaan. Toinen kierros -3 rating 941 ja tuloksissa jaettu 3.

Ville Nivalainen, Kuopio Open

Huuhhahheii

Kaksipäiväinen kisa mietitytti ennakkoon että jaksaako kahta päivää herätä aikaisin, ajaa puolentoista sataa kilometriä, pelata kolme tuntia ja ajaa puolentoista sataa kilometriä. Ajamisen ja pelaamisen suhde oli siis 50:50, mutta tulipa käytyä.

Päivä 1.

Ykköskierros aloitettiin väylästä 24 Penttosen Markun ja Hakkaraisen Arin kanssa. Tuttu sakki siis ja höpöttely saatiin alkuun heti lähtöviivalta. Aloitusväylä par-tulokseen kuten kisan alkua olen pyrkinytkin saamaan ja kisa käyntiin. Ykkösväylään yllätin itseni ja heitin Splinterin rystyltä kun aina aiemmin olin heittänyt Buzzzia. Nyt heitto palkittiin parin metrin birdiellä ja tulee vakiintumaan Huuhan ykkösväylän heitoksi. Kahden väylän jälkeen pakkasella olo ei ole normaalia ja tuntuikin aika jännältä. Kakkosväylään vähän hölmöilty draiverilähtö ja par. Kolmosväylää olimme testanneet aiemmin ja huomasin ettei normaali Teebird3-kämmen toimi vaan kiekot hieman väpättää ja pyrkii hakemaan vasemmalle. Nappasin vanhan Wraithin ja kämmentä keskelle väylää. Heitto onnistui kivasti ja meni jopa hieman korin taakse josta par. Jälleen uusi heitto pelikirjaan myös toiselle kierrokselle.

Nelosväylässä alkoi turaaminen. Draivi ensimmäisiin puihin, sitten toisiin ja kolmansiin ja tuplaa korttiin. Tuntui häijyltä. Jatkona hankalasta viitosväylästä vielä oikean laidan puustoon tutustumalla bogey. Kuutosväylä joka yleensä pelataan CTP:na on minulle ollut aina myrkkyä. En ole koskaan pirkottanut sitä, enkä myös tässä kisassa. Heitot menevät aina vasemmalle. Aina. En ymmärrä.

Helposta seiskaväylästä sentään birdie ja mandokasilta par. Ysiväylässä erinomaisen hieno avaus keskivakaalla Calderalla viiteen metriin ja birdie. Tämä oli nautinnollinen pirkko! Mutta sitten väylä 10. Koko kisan kompastuskivi, josta molemmilla kierroksella tupla. Pitäisi seiftata mutta kun se tiedetään mitä minulla seiftaaminen tarkoittaa. Perus ok pelaamista jatko ja väylistä 16-20 neljä birdietä jotka saivat vähän numeroita kauniimmiksi, mutta väylän 21 seikkailun ja tuplan kautta taas pakkaset hellitti. Kierroksen saldona 3 tuplaa, bogi ja 7 pirkkoa, eli kokonaistulos par ja kokonaistuloksessa jaettu 10. Oli siis erittäin tunteikas kierros jossa käytiin onnen kukkuloilla ja alimmissa tuntemuksissa. Matka jatkui Miikan kanssa rankkukierrokselle Vuorelaan jossa 18 väylää ja hävisin.

Ykköskierroksen rating 908. Oma rating 908. Perusjuttu ja omalle tasolle heittämistä?

Päivä 2.

Liikkeelle kolmosväylästä jossa pitkälti samanlainen avaus kuin ykköskierroksella. Wraith ei väpätä ja lentää hienon näköisesti alamäen kämmenheittona keskellä väylää. Varma par ja hyvä lähtö kierrokselle. Pitkään nelosväylään täydellinen avaus Calderalla josta helppo lähäri Splinterillä forenepillä eaglea tavoitellen ja kolmimetrinen birdie sisään. Hyvältä tuntuu ja honorit vitosväylään. Vitosella alivakaampi Caldera pari metriä lyhyeksi, josta epäonninen annukka Manalalla puun kautta väylän oikeaan laitaan josta näkymättömään oksaan ja bogi. Helpolla kutosella ennakkomanailujen jälkeen täysin samanlainen turaus vasemmalle kuin ykköskiessillä ja par. On se vaikea se suora 80m.

Kymppiväylä on hirveää myrkkyä myös toisella kiessillä. Antsa vasemman reunan puuhun josta pompulla kuusen alle. Kuusen takaa ei näkyvyyttä mutta linja piti olla ok, eli osuma koivuun (liekö ollut sama kuin ekalla heitolla) ja raju pomppu vasemmalle mörriin. Pää sumenee. Forerolleri Splinterilla ylämäkeen, eikun lähimpään puuhun josta bogiheittoa Buzzzilla 30m päähän ylämäkeen ja helppo tupla korttiin.

Loppukierroksella hyvää ja huonoa tekemistä suuria ongelmia väistäen ja birdeja ottaen sieltä mistä mahdollista. Kierroksen tuloksena tupla, kolme bogia ja 7 birdietä eli kierros -2 ja kisan kokonaistulos -2. Niukasti palkinnoilta pois, eli seitsemäs. Kierros oli ehjempi kuin ensimmäinen, joskin tuplat on sellaisia mitä missään radalla ei saisi tulla.

Rating 934 eli kolmisen heittoa yli oman tason vaikka ei siltä vielä tuntunut. Kirjoitan näitä tekstejä reflektoidakseni tekemistä, mutta en oikein tiedä opinko mitään tällä kertaa. Jostakin syystä draivaaminen on vähän ailahdellut pari viikkoa ja tulosta on tehty par-pelastuksilla ja hyvillä puteilla. Sikäli jännää että puttilämmittelyissä tuntuu ettei kiekot osu koneeseen mutta kierroksilla kilisee hyvin. Keskittyminen putatessa toimii ja lähipeli alle kympissä on ollut hyvää. Nykyisin myös parista kymmenestä metristä tulee vedettyä hyviä runeja joista sillointällöin saa osumiakin eli sen suhteen kisapeli toimii. Draivien ailahtelu on erikoista että pari viikkoa takaperin draivit oli oma vahvuus pelissä tarkkuuden suhteen. Näin se vaan pomppii ja keskimäärin pelaa omalle tasolleen. Se mikä on positiivista niin alle oman tason olevia kisan keskiarvotuloksia ei ole käytännössä tullut vaan peli pyörii suhteellisen hyvin omalla 908-tasolla ja hieman siitä yli, eli jotain pelissä toimii. Toki itse tulee koko ajan kriittisemmäksi omaa osaamistaan kohtaan taitotason samalla noustessa. Toivotaan että kuitenkin kierroksilla pystyy aina nauttimaan pelaamisesta, vaikka välillä pieniä harmituksen hetkiä onkin. Kisapää on kehittynyt hyväksi siinä mielessä että edelliset suoritukset pystyy nollaamaan käytännössä täysin ja mieli on kahdessa seuraavassa heitossa.

Kiitokset matka- ja kisakumppaneille joiden ansiosta näitä reissuja on mukava tehdä!

Miika Voutilainen, Kuopio Open

1. kierros

Kierros lähti ihan mukavasti liikkeelle. Vaikka nelosväylältä tuli bogi, niin kutosväylästä eteenpäin tuli kolme birdietä putkeen ja tulos oli -2:ssa. Heittäminen tuntui ihan hyvältä, eikä suurempia ongelmia ollut. Sitten tulikin kaksi helppoa mokaa lähestymisissä ja sen myötä pari bogia. Jotakin tapahtui päässä ja heiton ajoituksessa, sillä tästä eteenpäin rystyheittäminen vaikeutui ja varsinkin draiveriheitot alkoivat olla lähes mahdottomuus. Kierrokseen mahtui monen monituista avausta, jossa kiekko saattoi lähteä 45 astetta väärään suuntaan, riippuen siitä jäikö kiekko käteen tai irtosiko se liian ajoissa. Huuhan rata on muutenkin sellainen, että upsista siellä ei ole suurempaa hyötyä, joten rystyheittämisellä pitäisi pärjätä. Tämä yhdistettynä ailahtelevaan heittämiseen takasi sen, että kierroksen tulos +5 ja sen myötä urani huonoin reitattu kierros (870).

2. kierros

Toiseen kisapäivään oli helppo lähteä, sillä peli oli ns. menetetty eikä hyvistä sijoituksista päässyt enää taistelemaan. Otin kierroksen henkilökohtaisena haasteena, tavoitteena parantaa edellisen päivän suorittamista ja saada pää kuntoon.

Kierros alkoi bogilla, mutta jälleen tuli kutosesta eteenpäin kolme birdietä putkeen ja tällä kertaa en enää miinuksilta poistunut. Kierrokseen mahtui neljä bogia. Yksi tuli surkeasta avauksesta ja kolme siitä, että avaus/jatkoheitto oli puoli metriä ohi tähdätystä heittolinjasta. Muuten kierroksella ei ollut suurempia ongelmia. Yksinkertaistin pelikirjaa edellisestä kierroksesta ja käytin enemmän upsia avauksissa. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että muutamalla väylillä heitin rystyn sijasta neljä metriä korkeaa ”mellakkaupsia”. Taktiikka toimi tällä kertaa ja tulos parani yhdeksällä heitolla (-4) ja lopputulokseksi +1.  Sillä tuli nousua seitsemän sijaa ja lopullinen sijoitus kahdeksas.

Harmittaa kovasti tämä rystyn ailahtelevuus, koska välillä näytti, että olisin saanut rystyheittämisen kuntoon, mutta uutena ongelmana tulivat gripblockit, joita näkyi myös kisan jälkeisissä kierroksissa. Kyseessä on toki tekniikkavirhe, joka on korjattavissa, mutta mieluusti sitä haluaisi tulevissa Turun kisoissa heittää muutakin kuin upsia. Voi nimittäin olla, että käsi ei loputtomiin sitä kestä, koska viitteitä siihen on tullut jo paljon.

Mikko Heikkilä, Stone Lake Marathon

Stone Lake Marathon. Kilpailu tuntui etukäteen aivan järjettömältä tapahtumalta. Kuka hullu pelaa 100 väylää 14 tunnin aikana.. No näin siinä nyt kuitenkin kävi ja lukeudun niihin 40 hulluun, jotka kisaan ottivat osaa. Kisa sopi erittäin hyvänä ”nollauksena” juuri alkaneelle lomalle, sekä vaikeamman elämän jakson mielen kohottajana.

Kisan startti. Pelattiin kolmen poolissa ensimmäiset 40 väylää putkeen. Poolin henki oli loistava ja kierrokset meni sujuvasti ja hurttia huumoriakin väliin heitellen. Lähdin eka kierrokselle tutustuen rataan ja availin pääsääntöisesti putterilla (Jokeri, Pure, Omega) ja pitemmille väylille tarjosin pd:tä ja fd:tä. Lähtö oli väylältä 13, joka tuntui helpolta reilu 100m par kolmoselta. Sitä se olikin. Päivän keskiarvo jäi väylälle alle par:n. Ekalla kierroksella laitoin fd:n varmasti keskelle väylää päätyen n. 85 m, josta pääsin herättelemään puttia runin muodossa. Ei pirkkoa kuitenkaan tulkut vaan nätisti nosto par. Seuraavana oli vuorossa puupilli väylä 14, jossa oli vielä korotettu kori ja kivikkoinen korin ympäristö. Väylän pituus reilu 60 m. Jokeri käteen ja avaus keskelle väylää ja pieni feidi korin vasemmalle puolelle ja kieeko päätyi n. 8m korista. Puttiin mennessä tajusin että päädyin vastatuulen puolella, joka nostatti sykettä jonkin verran, mutta tein kuitenkin itsevarman päätöksen hyökätä ja ensimmäinen pirkko oli tosiasia. Sitten pelailtiin paria aika pitkään ja pari pirkkoakin välille mahtui bogien ja parien sekaan. Eka kierros meni mallikaasti par:iin, joka osui tavoitteeseen täydellisesti.

Toisella kierroksella kuitenkin tuuli yltyi ja monella väylällä ekan kierroksen itsevarmuus karisi kuin syksyn lehdet puista. Ja miinustulos jäi haaveeksi. Kierrokselle mahtui kuitenkin hienoja pirkkoja ja par safeja ja 40 väylän jälkeen yht.tulos vielä ihan ok +2, jolla irtosi 3.kierrokselle paikka kärkikortista 4.ksi parhaalla tuloksella ja kierroksen alkaessa kärjen hermoilu oli havaittavissa, kun ensimmäisten 4 väylän jälkeen olin ottanut kärjen kiinni. Mutta mitäs sitten tapahtuikaan.. väylä 20.. 110M loiva ylämäki OB kuja, jossa aukeaa nurmikenttää ja kori metsän siimeksessä. Päätin pelata varmasti ja fd:llä keskelle väylää. Kiekko lähtikin juuri sinne minne halusin ja kaikki näytti hyvältä siihen asti kunnes kiekko tuli maahan. Maahan osumispaikasta ja OB:n rajalle oli melkein 20m ja siitä huolimatta kiekko päätyi 10cm OB:lle.. kiekko skippasi hyvin pienesti, mutta tuuli tarttui skipin jälkeen kiekon alle ja liidätti nurmen pintaa pitkin aina OB:lle asti.. Eli tässä nähtiin se, että mikään ei oo niin epävarmaa kuin varma.. jatkopaikka oli todella karsea kun ainoaksi vaihtoehdoksi jäi pelata vastatuulen puolelle n.35 m hyzer heitto.. ja eihän se ihan putkeen menny. Splintteri kyllä piti linjansa, mutta sivuvastainen antoi splintterin ”kivimäiselle” liitoominaisuudelle vähintään puren lukemat ja lähäri päätyi korin taakse n.12 metriin. Bogi safen yritys kuoli myötätuulen ansiosta alarautaan ja ensimmäinen tupla oli tosiasia. Väsynyt pää ei tykännyt tästä.. samalla kierroksella tuli 4 tuplaa, mutta lopussa sain elukkamaisen taistelun päälle ja kaunistelin kierroksen lukuja +6. Mutta se tarkoitti kuitenkin sitä ettei tarvinnut kärkikortissa lähteä pelaamaan 2 viimeistä kierrosta.

Neljäs kierros menikin mallikkaasti 16 väylän ajan.. -4 oli siinä vaiheessa, mutta yksi avausvirhe ja taidon puute kovassa tuulessa romutti lopulta hyvän kierroksen. Ja kierros sattui vielä päättymään ”järviväylille” jossa tuulta riitti. Neljäs kierros +1. Viimiselle kierrokselle lähtiessä olin päätyä itseinhon ja väsymyksen syövereihin, mutta päätin taistella vaikka hampaat irvessä viimeisen kierroksen. Saatiinkin poolilla hyvä ja rento tahti, mutta väsymys loppua kohden näkyi joka osa alueella ja lopussa hyvä kierros jälleen kuoli päätyen par tulokseen. Mutta kokonaisuuteen olin todella tyytyväinen. Tuli tehtyä jotain sellaista mitä aikaisemmin ole tehnyt ja tuli ylitettyä itsensä monta kertaa päivän aikana ja joka suorituksessa oli 100% mukana. Hieno päivä ja hieno taistelu. Nyt on takki tyhjä ja lihakset jumissa, mut onneksi on loma 🙂

Kiitos veljeksille Jokelle ja Raunolle pelireissusta ja myös kiitokset järjestävälle taholle. Kyllä ensi vuonna täytyy lähteä uudelleen!!

Jouko Vilén, Stone Lake Marathon

Perjantaina illasta oltiin paikanpäällä, leiri pystyyn ja kattelemaan muutamia väyliä, kun oli tuntematon rata kyseessä. Lauantaiaamu valkeni puolipilvisessä mutta pouta säässä, joten ilma oli ihanteellinen kisaa ajatellen. Yhteenvetona kisasta ja kierroksista jäi onnistunut mieli, suurempia mokia ei tullut koko päivän aikana, vaikka rata olikin haastava ja puuskittainen tuuli muutamalla väylällä teki heittämisestä todella haastavaa. Putti toimi koko päivän, eikä bogeja voinut sen piikkiin laittaa, avauspelissä olisi ollut parannettavaa, mutta lähäreillä ja puteilla pelastettiin paljon. Kierrostulokset +1, +6, +3, +7 ja +4. Yllättävän hyvin jaksoi pitkän päivän kiertää, kun eka kierros alkoi 9:30 ja maalissa oltiin 23:00. Aivan loistava kisa ja suosittelen muillekin testaamaan kisakuntoaan kyseisessä kisassa. Ensi vuonna uudestaan.


JLK:n pelaajien sijoitukset

KUOPIO OPEN

Avoin

03/21  Mikko Makkonen (-7)
07/21  Ville Nivalainen (-2)
08/21  Miika Voutilainen (+1)
12/21  Toni Parkkinen (+3)
14/21  Mika Laukkanen (+5)
17/21  Timo Voutilainen (+12)
18/21  Sami Vaakanainen (+16)

Seniorit-40

9/9  Markku Penttonen (+35)


KIVIJÄRVEN STONE LAKE MARATHON

MA3

06/13  Mikko Heikkilä (+9)
13/13  Jouko Vilén (+21)

Julkaistu kohteessa Frisbeegolf, Frisbeegolf kilpailut

Arkisto

Kategoriat

Top