Pro Tourin Jyväskylän osakilpailusta menestystä

Joen Liitokiekon Miika Voutilainen pelasi jaetulle kolmannelle sijalle frisbeegolfin Pro Tourilla Jyväskylässä. Miika kesti viimeisellä kolmannella kierroksella kärkikortin paineet ja seuramme pelaajan paras sijoitus A-tierin kilpailussa oli tosiasia. Miika pelasi kolme kierrosta tonnin rating-keskiarvolla. Taakse jäi mm. kaksi Suomen mestaria.

• Kisan tulokset
• Väyläkohtaiset tulokset: 1.kierros, 2.kierros & 3.kierros
• PDGA-ratingit
• Ratakartta
• Livevideoita viimeisestä kierroksesta
• Pro Tourin uutinen kisasta
• Frisbeegolfradat.fi uutinen kisasta
• Karjalaisen juttu kisasta

Kohti tuntematonta

Tarkoituksena oli tänä kesänä käydä kiertämässä useita Pro Tourin kisoja, kun kerta kaksi osakilpailua (Jyväskylä & Siilinjärvi) ovat suhteellisen lähellä. Mitään menestystavoitteita ei toki ollut, koska lähtökohtaisesti kisoissa tulee olemaan mukana viitisenkymmentä parempaa heittäjää. Muutenkin oma rystyheittäminen on ollut ja on edelleen liian epävarmaa.

Jyväskylän Keljonkangas oli itselleni uusi tuttavuus ja siitä oli hyvin vaikea saada tarkempaa tietoa, koska rata oli laajennettu 18-väyläiseksi vasta edellisenä syksynä. Onnekseni löysin Youtubesta videoita kisan väylistä, joten pystyin rakentamaan jo hieman etukäteen pelikirjaa. Videoilta oli hieman hankala hahmottaa etäisyyksiä, mutta se ainakin varmistui jo aikaisessa vaiheessa, että pystyn käyttämään hyvällä prosentilla vahvuuttani, eli upseja. Nimittäin suurimmalla osalla väylistä riitti hieman alle 100m heitot ja pidemmillä väylillä kiekon sijainti oli yleensä pituutta tärkeämpi, joka puolestaan sopi omaan pelityyliini hyvin.

Siirryin Jyväskylään kisaa edeltävänä päivänä. Tarkoitus oli käydä kiertämässä rata kertaalleen ja tehdä tarvittavat säädöt pelikirjaan. Perjantaina oli todella lämmin, mutta kisapäiville oli luvattu +5 astetta ja voimakasta pohjoistuulta. Tuulen suunta oli yksi merkittävä syy miksi menestysmahdollisuuteni kasvoivat. Suurimmalla osalla avoimista väylistä oli nimittäin myötätuuli ja se helpotti huomattavasti omaa heittämistä. Harjoituskierros vahvisti sen mitä olin videoiden välityksellä tulkinnut. Upsit ja ennen kaikkea sormiupsit toimivat erittäin hyvin kyseisellä radalla. Taivaalla oli tilaa ja väylät kääntyivät enimmäkseen vasemmalle. Radalla oli oikeastaan vain pari sellaista väylää millä bogey oli siedettävä tulos. Kaikilla muilla pitäisi pystyä pelaamaan varma par-tulos ja hyvillä heitoilla birdiet olisivat otettavissa.

Ensimmäinen kierros meni muutamaa väylää lukuunottamatta ihan pelikirjan mukaisesti. Pari turhaa riskiä ja huonoa suoritusta takasivat sen, että kierrokselta tuli 6 birdiä ja 3 bogia. Ennen kisaa ajattelin, että suurinpiirtein kaikki pelaisivat miinukselle, mutta kova tuuli ja kapeat väylit olivat tiputtaneet tulostasoa. Kolme alle tuloksella oltiin yllättäen jaetulla yhdeksännellä sijalla ja alustava rating oli 994. Sepäs kävi helposti.

Ruuan jälkeen aloiteltiin toista kierrosta ja se lähti myös ihan mukavasti liikkeelle. Kierroksen aikana en tainnut joutua #17 väylää lukuunottamatta vaikeuksiin ja sen myötä pääsin usein birdiepaikoille. Ensimmäisen kierroksen erittäin varovaisesta puttaamisesta olin päässyt osittain eroon ja kierrokseen mahtui muutama ihan maukaskin onnistuminen. Mitään suuria riskejä en ottanut, eli tarpeen tullen kiekkoa vain korin alle ja par korttiin. Onnistuin lopettamaan kierroksen kahteen birdiehen, joten lopputulos -6 ja sillä alustava rating 1013. Tulostaso oli hieman parantanut, mutta kärjessä ei ollut tullut mitään suuria onnistumisia, joten hieman varkain pääsin viimeiselle kierrokselle kärkikorttiin Seppo Pajun, Ville Koutosen ja Teemu Nissisen kanssa.

Hyvin nukutun yön jälkeen viimeiselle kierrokselle lähdettiin samalla pelikirjalla ja tarkoituksena oli pelata vain järkevästi ja vaikeuksia vältellen. Katsojiakin oli tullut seuraamaan kärkikortin tekemisiä useita kymmeniä. Jännitystä oli ilmassa, mutta ei mitenkään ongelmaksi asti. Tosin puttaamista en tainnut saada riittävän rennoksi koko kierroksen aikana. Tuuli oli jonkin verran tyyntynyt ensimmäisestä kisapäivästä. Tuulensuunta tosin vaihteli ikävästi ja jälkikäteen ajateltuna muutamalla väylällä olisi pitänyt heittää eri kiekolla ja tehoilla. Kierrokseen mahtui muutamia par-pelastuksia, huonoa tuuria ja toki myös onneakin. Muutamat birdiet jäivät ottamatta, mutta pystyin kuitenkin välttämään bogeja ja napsimaan pirkkoja tasaisin väliajoin. Seurailin hieman kierroksen aikana miten aiemmissa ryhmissä oli pelattu ja näytti siltä, että olisin taistelemassa 2-3 sijasta.

Loppuväylillä tuli muutama turha virhe, jolla Teemu pääsi tarttumaan kakkossijaan kiinni. Itsellä oli vielä paikka tasoittaa tilanne väylällä #17, mutta kymppimetrinen ylämäkiputti tippui sivuketjuista ulos. Viimeiselle väylälle mentäessä olin tietoinen, että kolmossijaan pitäisi riittää par-tulos. Tuuli oli väylällä osittain tyyntynyt ja vaihdoin vielä sellaisen kiekon, jolla ei pitäisi rolleja tulla. Noh, turhan voimakas repäisy ja kiekko lähti tuulen avustuksella lentämään väylän vasenta laitaa pitkin. Kiekko tippui kumpareen taakse, joten tiille ei nähnyt mitä väylällä tapahtuu. Spotterin katse viipyi ihan liian pitkään kiekon suunnassa ja lopulta lippu nousi epämääräiseen asentoon. Elättelin vielä toiveita, että kiekko olisi ollut pelissä. Eihän se ollut. Se oli rollannut jotenkin ovelasti parisen kymmentä metriä ja löytyi korin tasalta outista. Lähdin vielä suutuspäissäni puttaamaan melko kovaa viitisentoista metristä ylämäkiputtia, mutta onnekseni siellä ei ollut vastaisia virtauksia ja kiekko tippui nätistä korin viereen. Nostobogi ja hieman kaksijakoisin tuntein tuloksia laskemaan. Viimeisen kierroksen -4 oli tietenkin ihan hyvä suoritus (alustava rating 992), mutta lopun hölmöilyt takasivat sen, että loppusijoitus oli jaettu kolmas (neljän muun heittäjän kanssa).

Kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut kokonaisuus, joten pitää olla tyytäväinen. Rata oli kuin tehty minulle ja tuulet olivat suosiolliset. Kisan tulostaso jäi selvästi odotetusta, joten sekin tarjosi paikan yllättäjille (top-10 heittäjistä puolella oli rating alle 980). Oma tulos pohjautui täysin upsin varaan. 52 avausta upsilla ja 2 avausta rystyllä kertoo karua kieltä tämän hetkisestä heittämisestä. Puttaaminen oli myös suurimman osan aikaa liian varovaista, joten siellä oli myös parannettavaa. Kameraryhmä seurasi kärkiryhmää viimeisellä kierroksella, joten jospa sieltä sitten joskus näkisi, että mitä ensi kerralla pitäisi tehdä eri tavalla.

Seuraava Pro Tourin kisa on Tammisaaressa heinäkuun alussa ja tarkoitus olisi mennä testaamaan oliko tämän kertainen sijoitus vain vahinko.

Teksti: Miika Voutilainen