Tasaista suorittamista Laajavuorella

Tuttu kuvio: neljältä yöllä herätys ja viideltä kohti Jyväskylää. Laajavuoren uusi leiska sisälsi paljon uusia väyliä, joita ei ehditty treenamaan ennen kisaa ollenkaan. Sokkona siis muutaman lämmittelyheiton jälkeen kierrokselle. Ensimmäinen kierros käyntiin vuoren huipulta jonne hurautettiin autolla koko heittue. (mikä kostautui siinä vaiheessa kun jouduin kiipeämään kierroksen jälkeen rinteen ylös autoa hakemaan) Kierros meni tunnustellessa uusia väyliä ja pelaamalla erittäin varovaista peliä. 50 prosenttia tiiheitoista putterilla. Huippuhetki oli väylällä #4, jossa putteriavaus osui alarautaan. Synkempi hetki taas upealla väylällä #16, jossa midariheitto feidasi reilusti ob:lle ja jouduin merkkaamaan bogeyn korttiin. Kierrostulos -1 ja 5 heittoa kärjestä jäljessä.

Toka kiessi kakkoskortissa Jessen kanssa. Tasaisen varmaa peliä, jossa ei paljon näyttäviä suorituksia ollut. Kierroksen alku oli varsinki todella tasapaksua heittämistä, enkä päässyt edes yrittämään birdieitä. Muutama hyvä suoritus, muutama helpohko puttimoka. Kierros -1 ja kärkikortin pikku sulamisten myötä, nousin lopputuloksissa neljänneksi. Paikalliset Töllikkö ja Lakonen painoivat kärjessä siihen tahtiin, ettei sille tasolle olisi ollut melko vieraalla radalla mitään mahdollisuuksia. Eli ihan tyytyväinen voi olla sijoitukseen, vaikkei oma peli mitään ilotulitusta ollutkaan.

Jaahas, uus rata, uudet kujeet ja uudet enkat. Ei huono kombo. Aamusellaan 8.06 perillä laajiksessa, kaman vaihtoon ja lämmittelemään. Draivi irtos suht hyvin, puteista 2/40 sisään, oujee. MENNÄÄN.

1. KIERROS

Eipä oikein tiennyt mitä odottaa väyliltä, aika seiftillä pelillä siis liikenteeseen. Kierroksen vois kiteyttää lyhyesti, hyviä sekä huonoja avauksia tasaisesti. Pirkot oli käytännön nostoja ja bogit tuli avauksista ob:lle. Tavoite oli ihannetulokseen joten -1 tyydytti. 18. Väylän nosto pirkko anto uskoa toiselle kierrokselle.

2. KIERROS

2. Korttiin, 5 jälessä kärkeä. Makkos Mikon kanssa sama pooli joten huonoa juttua ja hyviä heittoja riitti 🙂

Alku lähti hienosti parilla pirkulla, 5. Väylän avaus 30m korista vajaaksi, johon mahdutin vielä 4 puttia. Nostelin tuplaa kuppiin innolla. 10 väylällä avaus karkasi ties minne, ei hajua siis. Porukalla etsimään, 3min sääntö käyttöön ja lost disc. Jeejee. Tiiltä par puttia ilmaan, 120m about kupille. No eihän se sit oikein putkeen mennyt. Nostelin triplaa kuppiin. Kivakiva. Toista samanmoista pääsin muutaman väylän päästä tekemään uudelleen, ei osunut saareen tiiltä eikä kyl dropzoneltakaan no toisella onnistu ja 6:sta lappuun. Vielä kivempi. Loppukiessille sit pirkkoja muutama kipale. Melkein sain plussat pirkoteltuu nolliin mut kierrostulos +1 ei liiemmin lämmittänyt. Lopputulos ihannetulokseen ja jaettu 5. Sija. Monta miinusta jäi ottamatta, mut radasta jäi hyvä maku suuhun. Suosittelen kaikille ehdottomasti. Isoo kättä Mikolle joka luultavimmin nousi palkintosijoille hyvällä, varmalla pelillä. Mutta tyhjin käsin ei tarvinnut lähteä kumminkaan, 1. Kierroksen CTP-kisan voitto kotiin ja kiekko palkinnoksi.

Jyväskylään edellisenä päivänä, mutta sen verran myöhäiseksi meni, että jätin radan tutkimisen kisa-aamuun. Edellisestä Laajavuoren kierroksesta oli jo aikaa ja rata oli ehtinyt muuttua aika paljonkin. Väylät olivat yllättävän vasuriystävällisiä, joten menestyminen ei ainakaan niistä ollut kiinni.

Kierrokset (+1 & -1) olivat heittämisen puolesta melko samanlaisia. Rystyavaukset olivat yleisesti ottaen todella jäykkiä ja ajoitus oli pielessä. Oikeastaan vasta toisen kierroksen kolmelle viimeiselle väylälle sain oikeanlaisia rentoja avauksia.

Avausongelmien myötä yritin avata mahdollisimman paljon upsilla, vaikka se tarkoitti sitä, että birdie-paikoille ei aina päässyt.

Vaikka ongelmia oli, niin positiivistä oli, että bogieta huonompia tuloksia en saanut. Useita tyhmiä ratkaisuja tuli  ja ne näkyivät heti tuloskortissa. Birdiet tulivat lähinnä alle 100m väyliltä, joten pitkillä väylillä ei juhlittu.

Kaiken kaikkiaan kisa kuvasti tämän hetkistä taitotasoa ja se ei valitettavasti riitä voittotaisteluun. Treeniä treeniä ja ensi viikonloppuna Peurungassa uusi yritys.

Raporttia ehkä myöhemmin…

Raporttia ehkä myöhemmin…

No niin, family man lähti kokeilemaan kisailua… Teemana väsymys, mutta poikkeuksellisen hyvä fiilis läpi koko reissun. Aloitin valmistautumisen viikolla kiertämällä Kööpenhaminan Valbyparken rataa kolmena iltana töiden jälkeen. Tuli ilmeisesti parhaat heitot jätetty Tanskaan, koska jo lauantai illan myöhäinen tutustumisrundi antoi viitteitä, että nyt ei ehkä kärkisijoja hätyytellä. Heikin kanssa kuitenkin fiilis oli korkealla ja, kun viimein oltiin päästy vartijan avustamana huoneeseen niin eikun unta palloon ja ajatukset kisaan. Sellainen maininta vielä, että meillä hymy irtosi alamäki 16:lla kun toinen testiavaus liiteli korin ohi, myös alemman korin ohi ja päätyi hiekkatielle reilun 200m päähän. Noh, voin sanoa että sama ei onnistunut seuraavana päivänä.

Sunnuntai alkoi hyvällä aamupalalla rennoissa tunnelmissa. Muutamia lämmittely putteja ja lähäri kopittelua. Aloitus rinteen huipulta eli autolla ylös ja leukojen louskuttamista pooli tovereiden kanssa. Aloitimme siis rinteeltä laskeutumisella. Liidättelyä oikein viimeisen päälle… tai olisi ollut tarjolla jos ois onnistunut. Tässä vaiheessa heitot tuntui vielä hyvälle ja lähinnä puttipeli ontui. Käännekohtana ekalle kierrokselle väylä #1. Päivä eka fore ja kuten arvata saattoi niin teki vähän kipeetä. Tuosta menikin sitten enempi vähempi tutustuessa missä ne OB-rajat olikaan. Ovat nimittäin tutut nyt. Eka kierros kiteytyy siihen, että joko kävin hakemassa vauhtia OB:lta tai olin puttaamassa pirkkoa. Ekan kierroksen pirkot 3/8. Tuplabogeja myös 3kpl 😀

+8 tulos, mutta edelleen hyvä tunnelma ja olen ylpeä etten laittanut koko kiekkosettiä tori.fi:hin myyntiin.

Toinen kierros, taas aloitus rinteen laelta. Tällä kertaa saarelle, jossa myös CTP. Ehdittiin ottaa pari lämmitys avausta, joista molemmat helposti saarelle. No niin, nyt lähtee!

Varsinainen avaus… ilmakuoppa… EI! Mitä siellä tapahtuu!

10m ennen saarta maahan, no kyllä se skippaa…

ei muuten skipannut 🙂

Sitten taas laskeutumaan alas rinteeltä, joka ei varsinaisesti sujunut. Tällä kertaa lähipeli ontui. Herkkyys puuttui ja aina johonkin jännäputtiin, puun taakse tai mihin vaan mistä ei oikein kunnon puttia saanut tehtyä. Takaysin tekeminen oli tuota läpi linjan, joten eipä tästä sen kummepaa kierrosta ollut odotettavissa. Kuuden väylän jälkeen +5

Etuysille sain vähän (paino sanalla vähän) otetta ja aivan täydelliseltä katastrofilta vältyin. Aloin taas päästä avauksissa pirkolle aika kivasti, mutta laitteeseen jäivät lähes poikkeuksetta. Etäisyydellä ei ollut merkitystä. Toisen kierroksen pirkot 1/6. Yhteensä siis 4/14… Joskus ei vaan kulje. Toinen kierros myös +8, mutta siihen nähden miten paljon kropassa painoi niin hyvä näin.

Hyvä reissu kuitenkin ja paljon jäi taskuun asioita, joita nyt pureskellaan ja otetaan treenauksen alle.

Raporttia ehkä myöhemmin…